mediakriittisyyden tarve

peesta. Media esittää tapahtumia aina tietystä näkökulmasta. Näkökulmatehtävässä (Meikkitaiteilijan moka) tämä on helppo havaita.

Mieti uutisia. Kertovatko uutiset todellisuudesta riittävän monipuolisesti? Kenen näkökulmat pääsevät esille? Uutismaailmaa hallisee muutama suuri tuotantoyhtiö niin länsimaissa (CNN, Reuters) kuin Suomessakin. Yhä harvemmin toimittaja on itse paikan päällä. Uutisia myydään ja ostetaan edelleen myytäväksi yleisölle.

Koska media on muuttunut voimakkaasti kaupalliseksi, ovatkin eräät tutkijat määritelleet tilanteen uudelleen. Enää media ei myy sisältöjä yleisölle vaan yleisöjä mainostajille.

Tehtävä:

Valitse (valitkaa) kysymys 1 tai 2 (tai molemmat). Vastaus lähetetään tällä kertaa verkkosivuna opettajalle. Lue ohjeet kysymysten alta.

1. Mieti, mitä uutisissa alamme pitää luonnollisena. Etsi neutraalilta vaikuttava lehtiuutinen, kuuntele radiouutista tai katso tv-uutinen. Mieti, voisiko jonkun ihmisen näkökulmasta se uutinen ollakin kaikkea muuta kuin neutraali. Kirjoita lyhyt kuvaus ajatuksistasi. Onnistuitko löytämään ristiriitaisen näkemyksen halposti vai pitikö keksiä?

2. Miten voitaisiin todistaa väitettä, että media myy yleisöjä mainostajille? Miten se näkyy tai kuuluu? Anna esimerkki tai esimerkkejä.

Informaationkäsittelyn psykologiaa
Media välittää informaatiota. Suomen kielessä tälle sanalle ei ole olemassa vastinetta. Siksi usein käytetään sanaa tieto (tiedonvälitys, joukkotiedotus). Tietoon liittyy kuitenkin oletus totuusarvosta, eivätkä kaikki mediaesitykset suinkaan välitä totuudellista tietoa. Ihmisen informaationkäsittelyä tutkii kognitiivinen psykologia ja laajemmalla tasolla kognitiotiede.

Ihmisen informaationkäsittelyllä on myös rajoitteita. Informaatiota vastaanottavat aistit asettavat tiettyjä rajoituksia. Valon määrä tai häly voi aiheuttaa virhehavaintoja. Havaintoharhat (hahmolait) todistavat aistien biologisesta rakenteesta. Pyrimme näkemään ymmärrettäviä kokonaisuuksia. Aistimuistin ja työmuistin kapasiteetti rajoittaa vastaanotetun informaation määrää ja kestoa. Havaintojen teossa ihminen keskittyy usein niihin asioihin, joita hän tietää odottaa. Hänellä on valmiita sisäisiä malleja (skeemoja), jotka suuntaavat havaintojen tekoa (havaintokehä). Odotusten vastainen informaatio saattaa jäädä huomaamatta.

Informaationkäsittelyssä tärkeää on myös se kulttuuri ja arkitodellisuus, jossa toimitaan (liittyy sisäisiin malleihin). Symbolit, kieli ja muut ilmaisun keinot välittävät merkityksiä, joita vastaanottajan tulisi osata ymmärtää. Kun ihminen kohtaa vieraan kulttuurin, saattaa syntyä väärinkäsityksiä tai katkoksia ymmärtämisessä. Samankin kulttuurin sisällä on useita alakulttuureja, jotka usein kehittävät muille vieraita, ärsyttäviä tai harhaanjohtavia ilmaisun tapoja (esim. graffitit). Mediaviestissä välittyy aina viestin tuottajan arvomaailma ja maailmankuva. Itselle vieras maailmankuva herättää huomiota, mutta omaa käsitystämme vastaavaa kerrontaa pidämme luonnollisena ja usein myös totuudenmukaisempana kuin vieraaseen arvomaailmaan perustuvaa.


Lue oppikirjasta sivut 19 – 36.

Valitse yksi alla olevista tehtävistä.

1. Kerää muutamia mainoksia (2 – 5) lehdistä, muista painotuotteista, radiosta, televisiosta tai Internetistä. Mieti ja selosta, millä keinoilla mainoksen suunnittelija yrittää saada viestinsä perille. Jos mahdollista, liitä mainokset mukaan portfolioosi.

2. Samassa tilanteessa eri ihmiset tekevät erilaisia havaintoja sen mukaan, minne he tarkkaavaisuutensa suuntaavat ja millaisia sisäisiä malleja heillä on. Kirjoita lyhyt kertomus, piirrä kuva tai sarjakuva, jossa kuvaat sitä, miten eri tavalla viisi erilaista ihmistä voi kokea ja tulkita saman tv-ohjelman. Voit ottaa lähtökohdaksi jonkun todellisen ohjelman ja keksiä henkilöt tai tilaisuuden tullen käyttää todellisia henkilöitä esimerkkeinä.

3. Katso TV1:llä lauantai-iltapäivisin lähetettävää Toisten TV:tä (yksi jakso). Listaa niitä asioita, jotka kiinnittivät erityisesti huomiotasi ohjelmassa. Mitkä asiat ohjelmissa poikkesivat totutuista, kotimaisilla kanavilla esitetyistä ohjelmista. Kirjoita katsomiskokemuksen pohjalta omaa pohdintaasi siitä, miten kulttuuriset erot ja yhtäläisyydet näkyvät mediailmaisussa (tv-ilmaisussa). Voit myös pohtia kaupallisuuden vaikutusta tv-ohjelmiin ja sitä, muuttuvatko kaikki maailman ohjelmat pohjoisamerikkalaisten ohjelmien kopioiksi.

4. Pienoistutkimus kirjoitusvirheitten havaitsemisesta. Kirjoita tai kopioi jostain lyhyt teksti (esimerkiksi kolmannes arkkia). Tee tekstiin 10 kirjoitusvirhettä, jotka jäävät mahdollisimman huomaamattomiksi (ei välimerkkivirheitä). Anna luettavaksi (myös sähköposti käy) vähintään kahdeksalle ihmiselle. Pyydä heitä lukemaan teksti mahdollisimman nopeasti ja alleviivaamaan, jos havaitsevat kirjoitusvirheen. Teksti luetaan vain yhden kerran ja lukijan tulee keskittyä enemmän nopeaan, tekstiä ymmärtävään läpilukemiseen kuin virheiden etsimiseen. Sähköpostitse lähetetyissä testeissä lukija vastaa lähettämällä ensilukemalla löytämiensä virheiden lukumäärän. Selosta testin tulokset. Oliko ihmisten välillä vaihtelua. Erotettiinko jokin virhe helpommin kuin toinen. Miksi ihminen ei aina havaitse kirjoitusvirheitä? Miksi virheet eivät haittaa tekstin ymmärtämistä? (Vrt. tietokoneohjelman koodaus >> kone ei ymmärrä väärin kirjoitettuja koodeja.)

5. Suunnittele mediataitojen kurssi esikoululaisille. (Mediataidoista oppikirjassa sivuilla 32 – 34.)