ASKEL 1 | ASKEL 2 | ASKEL 3 | ASKEL 4 | ASKEL 5 | ASKEL 6 | Paluu aikatauluun

1. Mediapsykologia on mediasuhteen tutkimista


Kuuntele opettajan aiheeseen johdattava audioluento

Luento tekstinä: Mediapsykologia on mediasuhteen tutkimusta

Psykologia tieteenalana tutkii ihmisen toimintaa ja tähän toimintaan luetaan niin ulkoinen käyttäytyminen kuin mielen sisäiset liikkeet. Siihen, miksi ihminen toimii niin kuin toimii, voidaan löytää kolme suurta selittäjää. Yksi selittäjäryhmä ovat synnynnäiset, geneettiset ja biologiset tekijät. Toisena vaikuttajana on ihmisen elinympäristö, se hoiva, mitä kehittyvä lapsi saa, sosiaaliset suhteet ja ympäristön virikkeet. Kolmantena tekijänä on alettu viime aikoina korostaa ihmisen omien valintojen ja oman toiminnan merkitystä. Media kuuluu olennaisena osana jokaisen ihmisen arkeen. Se vaikuttaa ajankäyttöömme ja päätöksentekoomme. Siksi myös psykologisen tutkimuksen piirissä on alettu kiinnostua mediavaikutusten ja ihmisen mediasuhteen tutkimisesta.

Omaa mediasuhdetta voi tutkiskella vaikkapa pitämällä mediapäiväkirjaa. Olet ennen päiväkirjan laatimista joutunut ensin miettimään, mitä media on. Mediaa voisi yleisesti kuvailla viestinnän kanavaksi tai tilaksi, jossa tuotettu mediateksti leviää yhdeltä monelle. Tuotannossa ja vastaanotossa ylitetään ajallisia ja maantieteellisiä esteitä. Joka kodin kirjahyllystä löytyvä Raamattu on tästä asiasta hämmästyttävä esimerkki. Mediatekstillä tarkoitetaan kirjoituksen lisäksi mitä tahansa media-aineistoa, esimerkiksi ääntä ja kuvaa.

Tuotanto ja vastaanotto eivät enää ole niin selkeästi rajattuja kuin ennen. Mediaviesteissä viihde on vallannut tilaa. Ehkä näistä syistä on sana joukkotiedotus korvattu sanalla media. Uusmedia eli digitaalisesti välitetyt viesti mahdollistavat kahdensuuntaisen, jopa reaaliaikaisen kommunikoinnin. Mediaviestin vastaanottaja voi tehdä entistä nopeammin valintoja ja ehkä jopa vaikuttaa mediatuotteen sisältöön. Näin tapahtuu esimerkiksi radion soitteluohjelmissa tai vaikkapa tv-chatissä.

Mediatekstit kiinnostavat ja kiihottavat ihmisiä. Ne herättävät tunteita, ne luovat yhteistä tietopohjaa, ne herättävät ennakkoluuloja. Kun Suomessa vielä 1800-luvulla elettiin tietoköyhyydessä, nyt tuskaillaan informaation ylitarjonnan aiheuttaman infoähkyn kanssa.

Portfoliokysymykset:
  1. Onko kaikki tiedon nimellä kaupattu luotettavaa ja todellista tietoa? Miten tulisi suhtautua mediaan tiedonvälittäjänä?
  2. Yritetäänkö median kautta levittää tiettyä arvomaailmaa? Kilpailevatko erilaiset arvomaailmat mediassa? Perustele.
  3. Miten mediantuotannon ja ylikansallistuneen teollisen tuotannon tulostavoitteet vaikuttavat yksityisten ihmisten ajatteluun ja toimintaan? Miten media näkyy kulttuureissa (esimerkiksi suomalaisuudessa tai nuorisokulttuurissa)? Lisätietoja aiheesta oppikirja s. 37 - 41. Lue johdanto tähän kysymykseen.>
  4. Mikä on sinun suhteesi mediaan? Millaiseksi arvioit median vaikutuksen sinuun. Peilaa vastaustasi kolmen päivän mediapäiväkirjaan.