ASKEL 1 | ASKEL 2 | ASKEL 3 | ASKEL 4 | ASKEL 5 | ASKEL 6 | Paluu aikatauluun

5. Media ja tunteet


Mediaa voidaan nimittää tunnemyllyksi. Aistien vastaanottamat viestit koskettavat tunteita sen lisäksi, että ne välittävät informaatiota. Tunteilla on sävy ja voimakkuus. Tilanne, tulkintakehys ja persoonallisuus vaikuttavat siihen, miten voimakkaita tunnereaktiot ovat. Paitsi että media virittää tunteita, se voi toimia myös tunteiden lauhduttajana: ärtymys haihtuu rentouttavan musiikin avulla, vihaisuus tasaantuu komedian äärellä.

Tunteet ovat sekä fysiologisia että psykologisia ilmiöitä. Niihin ihmisellä on perusvalmius jo vastasyntyneenä, mutta tunteiden ilmaisemisessa sosiaaliset mallit ja kulttuurin vaikutus ovat suuria. Tiedot ja järjellinen ajattelu voivat auttaa tunteiden tasapainottamisessa, vaikkei tunteiden viriämistä ja tunteita voikaan aina hallita järjellä. (Monet itämaiset kamppailulajit harjoittavat tunteiden hallintaan ruumiin hallinnan lisäksi.)

Median kautta ihminen saa tunnekokemuksia sekä tietoa tunteista mallien kautta. Median avulla ihminen voi myös harjoitella tunteiden tulkintaa.

Medialaji vaikuttaa viriävään tunteeseen. Jos sama kauhutarina kerrotaan radiokuunnelmassa tai esitetään valkokankaalla, vaikutus on erilainen. Elokuva antaa valmiita kuvia; kuunnelma antaa tilaisuuden omille mielikuville. Erilaiset kertomukset ovat aina olleet inhimillisen kulttuurin ydintä. Tunteiden ja elämysten merkitys ihmiselle on suuri. Sosiaalinen taidokkuus kehittyy kertomusten avulla. Ikä ja elämänkokemus vaikuttavat voimakkaasti median herättämään tunnekokemukseen.

Uusmedia (uusmediall atarkoitetaan digitaalista mediaa) käyttää montaa viestikanavaa: käytössä ovat kuvat, värit, äänet, musiikki, kieli ja sanat. Kerronnan tempo on usein hyvin nopeaa. Vanha slogan "väline on viesti" saa uuden merkityksen, kun tarkastellaan uusmedian tunnevaikutuksia. Eri ihmiset kokevat eri viestikanavat kiehtovina tai vastenmielisinä. Väärän kanavan kautta välitetty viesti ei mene perille kielteisten tunteitten vuoksi. Uusmedian kohdalla oleelliseksi kynnykseksi muodostuu myös medialukutaito. Jos vastaanottaja ei saa viestiä auki tai ei osaa asettaa viestiä oikeisiin kehyksiin, seurauksena on turhautumista, ärtymystä ja muita negatiivisia tunteita.

Helsingin Sanomien toimittaja Ilkka Malmbergin on kirjoittanut kirjaan Journalismia! Journalismia? artikkelin siitä, millaisia juttuja ihmiset tahtovat lukea? Lue Malmbergin artikkeli

Kuvilla on vahva vaikutus ihmisen tunnekokemuksiin. Tutustu lehtikuviin ja niihin liittyviin taustatarinoihin. Tarkkaile kuvien suhdetta tilanteen välittämiseen ja kuvasta tehtyihin tulkintoihin. Perinteisiä asetelmia rikkovat kuvat havahduttavat huomaamaan, kuinka herkästi väritämme kuvakerrontaa omilla stereotyyppisillä käsityksillämme. Voiko poikamiehen elämä olla hauskaa? Voiko presidentti olla hilpeän huoleton?

Portfoliotehtävä
Valitse yksi alla olevista tehtävistä.

1. Pieni haastattelututkimus: Valitse jokin tunnetila (viha, inho, ilo, rakkaus, pelko) ja kerää haastattelemalla ihmisiltä (4 – 5) mieleenpainuvin muisto jostain mediaesityksestä (elokuva, kirja, kuunnelma, musiikki yms.), joka on vahvimmin herättänyt kyseisen tunteen. Millainen esitys oli? Koska haastateltava seurasi sitä? Miksi juuri se jäi mieleen? Eläytyykö haastateltava yleensä voimakkaasti mediaesityksiin? Miten? (Voit haastatella myös itseäsi.) Pohdi lopuksi, mitkä asiat saavat aikaan voimakkaan tunnekokemuksen.

2. Miksi negatiivinen uutinen on uutinen? Mitä syitä voit löytää sille, että uutisissa kerrotaan niin usein ikävistä asioista?

3. Analysoi yhden iltapäivälehden etusivun lööppejä. Mitä tunteita ne herättävät? Mikä on lööppien suhde itse uutiseen? Valitse jokin lööppi ja kysele useammilta ihmisiltä, mitä tunteita se heissä herättää.

4. Seksiä perhelehdissä? Tutki jotakin yleisaikakauslehteä (Apu, Seura), lööppilehteä (Seiska, Katso, Oho) tai naistenlehteä. Millä tavoilla lehdessä näkyy seksuaalisuuden korostuminen? Tutki kuvia, juttujen otsikointeja, sisältäjä sekä mainoksia.
Media ja huumori. Tee tiivistelmä tai käsitekartta. Voit käyttää hyväksesi myös Mediapsykologia-kirjan huumoria käsittelevää lukua s. 108 – 115.

5. Miten pelosta voi nauttia? Miksi ihmiset menevät vapaaehtoisesti pelkäämään kauhuelokuvanäytäntöön – vieläpä maksavatkin siitä hyvästä?

6. Nauhoita jokin saippuasarjan jakso ja etsi siitä tietoa tunteista ja toimintamalleja tunnetilanteisiin (esim. kuinka vihaisena tai rakastuneena käyttäydytään).