ASKEL 1 | ASKEL 2 | ASKEL 3 | ASKEL 4 | ASKEL 5 | ASKEL 6 | Paluu aikatauluun

6. Media ja identiteetti


Keskustelua mediasta ja identiteetistä Mediapsykologian lukiokurssilta

Media antaa ihmiselle tilaisuuden minuuden peilaamiseen ja sitä kautta itseymmärryksen lisäämiseen. Samastumiskokemusten kautta ihminen saattaa omaksua ihailemansa henkilöhahmon piirteitä omaan käyttäytymiseensä ja osaksi omaa identiteettiään. Median välittämien henkilötarinoiden kautta tulee tilaisuus eläytyä toisen osaan, esimerkiksi sellaisiin tilanteisiin, joihin normaalisti ei pääse osalliseksi. Media voi auttaa toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä ja sitä kautta kasvattaa empatian kykyjä. Näkökulmien vaihtelu kerronnassa voi lisätä sosiaalisia taitoja ja roolipelisilmää.

Mediatuttavuudet ovat eräänlaisia ystäviä, joiden kanssa ihminen voi käydä ajatusten ”keskustelu” ja etsiä tällä tavoin esimerkiksi paikkaansa maailmassa. Peilaamalla mediahenkilön esittämän ”toisen” kautta itseään, median käyttäjä voi tutustua omiin mielipiteisiinsä ja omaan identiteettiinsä. Viime aikoina mediahahmot ovat tulleet myös osaksi journalismia: iltapäivälehdet uutisoivat tv-hahmojen edesottamuksista, erityisesti tosi-tv -ohjelmien mukana seurataan kuin kyse olisi todellisuuden seuraamisesta.

Identiteetti sisältää kaksi ulottuvuutta. Se vastaa kysymykseen kuka minä olen eli valaisee ihmisen yksityistä olemusta. Toisaalta identiteetti sisältää myös yhteenkuuluvuuden eli sosiaalisen ulottuvuuden: mihin minä kuulun. Näitä minuuden osa-alueita ihminen voi tavoittaa tietoisen ajattelunsa piiriin mediakokemusten avulla.

Erikoisempi mediaan ja identiteettiin liittyvä uusi ilmiö on virtuaalinen identiteetti, joka tarkoittaa interaktiivisen median käyttäjän itsestään muille luomaa kuvaa, joka ei välttämättä vastaa henkilön todellista identiteettiä. Uusmedia antaa mahdollisuuden minuuden tasolla sekoittaa faktaa ja fiktiota. Jollekin se voi olla harmiton leikki, mutta toiselle siitä voi tulla ongelma. Näin käy etenkin, jos virtuaali-identiteetti on todellisuuden kieltämistä.

Ikävinä seurauksina voivat olla ylilyönnit ja muutoin hillittyjen viettien valloilleen pääseminen, tunne-elämän kapeus, kahlitseva samaistuminen virtuaalisiin yhteisöihin ja elämyskierre.

Media voi olla myös luomassa myönteistä sosiaalista identiteettiä. Media luo sisäryhmän, johon ihminen samaistuu. Sallivuus itseä ja suvaitsevaisuus muita kohtaan voi lisääntyä mediakokemusten kautta. Toisaalta vaarana on aina mustavalkoinen ajattelu ja kapea maailmankuva. Etenkin voimakkaasti kaupallisen median pyrkimys mielikuvamarkkinointiin ohittaa vaihtoehtoiset ajattelutavat. Brändinluojien Viesti on, että se, mitä ostan kertoo sen, mitä olen. Tästä voi seurata tyytymättömyys itseen sellaisena kuin on.

Portfoliotehtävä
Valitse yksi alla olevista tehtävistä.

1. Mieti, mitä hyvää ja mitä huonoa media antaa lapsen tai nuoren (valitse) maailmankuvan ja identiteetin rakentamiseen. Kirjoita aiheesta yleisönosastokirjoitus valitsemaasi lehteen. Otsikoi iskevästi.

2. Maailmankuva mainoksissa: Selaile lehtimainoksia. Löydätkö mainoksista (esim. saman lehden tai saman mainostajan) jotain yhteistä maailmankuvaa? Millaisessa maailmassa mainosten ihmiset elävät? Mitä he arvostavat? Millaiset perhesuhteet heillä on? Mitä he harrastavat ja mitä tekevät työkseen? Mitä lapset leikkivät? Esitä itsellesi kysymyksiä mainoshahmojen maailmasta. Kokoa kuvitteellinen kollaasi mainosten maailmasta. Leikkaa henkilöhahmoja mainoksista, yhdistä heitä liimaamalla ja lisäämällä selittäviä tekstejä suurelle pahville tai kokoa tarinakirja. Voit myös skannata kuvia ja toteuttaa koosteen digitaalisena.

3. Etsi ja esittele jonkun vähemmistöryhmän lehti tai verkkosivusto. Miten vähemmistöryhmän identiteetti näkyy? Miten julkaisussa tuetaan vähemmistöryhmän jäsenten identiteettiä?

4. Kirjoita tarina, joka liittyy seuraavaan psykologi Tuula Pahkisen kertomukseen: “Psykologin vastaanotolle hakeutuneiden uusi ongelmaryhmä ovat nettitraumaattiset, jotka nolona ja häpeissään katuvat avoimuuttaan ja ovat karvaasti pettyneitä odotuksissaan. Tällaisiin tilanteisiin joutuvat helpoimmin ne, jotka kokevat netin suojassa tapahtuvan flirttailun turvalliseksi, mutta eivät rohkenisi antautua siihen tavallisissa kohtaamistilanteissa. Keskeinen osa netin välityksellä tapahtuvan kommunikoinnin viehätyksestä voi olla mahdollisuus kontrolloida lähes täysin kuvaa, jonka itsestään antaa muille sekä hallita kommunikoinnin määrää ja laatua. Kaikki eivät valitettavasti osaa suojautua ja pitää niitä vain virtuaalikokemuksina. He sitten psykologin vastaanotolla tuskailevat sitä, että kaikki on nyt verkossa ja miten kaiken saisi pyyhittyä pois - myös mielestä.”

5. Mieti, miten median mallit ja median välittämät identiteetin merkitsijät ("kuka minä olen" -merkit) näkyvät ihmisten pukeutumisessa, ulkonäössä, mediavalinnoissa tms.? Lapset tuntuvat olevan erityisen alttiita matkimaan mediaidoleitaan. Mitä tästä seuraa? Mitä esimerkkejä voisi löytyä siitä, kuinka media (tai kaupalliset yhtiöt) käyttää hyväksi identiteettiään etsivien nuorten kaipuuta valmiisiin vastauksiin.