Informaationkäsittelyn psykologiaa

Paluu Mediavaikutukset-sivulle

Media välittää informaatiota. Suomen kielessä tälle sanalle ei ole olemassa vastinetta. Siksi usein käytetään sanaa tieto (tiedonvälitys, joukkotiedotus). Tietoon liittyy kuitenkin oletus totuusarvosta, eivätkä kaikki mediaesitykset suinkaan välitä totuudellista tietoa. Ihmisen informaationkäsittelyä tutkii kognitiivinen psykologia ja laajemmalla tasolla kognitiotiede.

Ihmisen informaationkäsittelyllä on myös rajoitteita. Informaatiota vastaanottavat aistit asettavat tiettyjä rajoituksia. Valon määrä tai häly voi aiheuttaa virhehavaintoja. Havaintoharhat (hahmolait) todistavat aistien biologisesta rakenteesta. Pyrimme näkemään ymmärrettäviä kokonaisuuksia. Aistimuistin ja työmuistin kapasiteetti rajoittaa vastaanotetun informaation määrää ja kestoa. Havaintojen teossa ihminen keskittyy usein niihin asioihin, joita hän tietää odottaa. Hänellä on valmiita sisäisiä malleja (skeemoja), jotka suuntaavat havaintojen tekoa (havaintokehä). Odotusten vastainen informaatio saattaa jäädä huomaamatta.

Informaationkäsittelyssä tärkeää on myös se kulttuuri ja arkitodellisuus, jossa toimitaan (liittyy sisäisiin malleihin). Symbolit, kieli ja muut ilmaisun keinot välittävät merkityksiä, joita vastaanottajan tulisi osata ymmärtää. Kun ihminen kohtaa vieraan kulttuurin, saattaa syntyä väärinkäsityksiä tai katkoksia ymmärtämisessä. Samankin kulttuurin sisällä on useita alakulttuureja, jotka usein kehittävät muille vieraita, ärsyttäviä tai harhaanjohtavia ilmaisun tapoja (esim. graffitit). Mediaviestissä välittyy aina viestin tuottajan arvomaailma ja maailmankuva. Itselle vieras maailmankuva herättää huomiota, mutta omaa käsitystämme vastaavaa kerrontaa pidämme luonnollisena ja usein myös totuudenmukaisempana kuin vieraaseen arvomaailmaan perustuvaa.